• Skip to main navigation
  • Skip to main content
  • Skip to footer
  • Etusivu
  • Tietoa pelistäMonen nimen mahjong Mahjong on alunperin kiinalainen peli, joka on sittemmin levinnyt ympäri maailman. Pelin suosio on yhä suurimmillaan Aasiassa, jossa sitä pelataan useina erilaisina paikallisina muunnelmina. Länsimaihin peli löysi tiensä ensimmäisen kerran 1900-luvun alussa ja alkuinnostuksen peli on elänyt vaivihkaista hiljaiseloa. Internetin myötä pelin suosio on kasvanut länsimaissakin. Mahjong-nimestä tullee useimmille mieleen mahjong-pasianssipeli, jossa yritetään kerätä tiilipareja. Se on hauska peli, mutta ei varsinaisesti liity millään tavalla oikeaan mahjongiin. Mahjongin nimestä näkee paljon erilaisia kirjoitusasuja. Kiinaksi peli on 麻將, pinyin-latinisoinnilla májiàng. Yhdysvalloissa rekisteröitiin tavaramerkiksi Mah-Jongg ja tätä kahden g:n muotoa näkee paljon yhteen ja erikseen, viivalla ja ilman: mahjongg, mah jongg, mah-jongg. Japaniksi peli on マージャン, länsimaisesti majan. Käytän kuitenkin näillä sivuilla mielestäni vakiintuneinta länsimaista muotoa mahjong, vaikka majiang onkin oikeaoppisempi. Nimi lausutaan jotakuinkin maadžang. Kiinalainen rommipeli Eksotiikastaan huolimatta mahjong ei itse asiassa ole kovinkaan kummallinen peli. Monet suomalaiset kortinpelaajat tuntevat ginirommin, canastan tai jonkun muun rommipelin. Rummikub lienee myös monille tuttu. Nämä kaikki ovat sukua mahjongille: mahjong on oikeastaan rommipeli, jota pelataan korttipakan sijasta mahjong-tiilillä. Mahjong-tiiletkin ovat itse asiassa sukua pelikorteille – etäisiä serkkuja, suunnilleen. Korttipelien alkuperä on hieman hämärän peitossa, mutta todennäköisesti Kiinassa, jossa käytettiin niin kutsuttuja rahakortteja. Nämä rahakortit ovat joidenkin teorioiden mukaan edeltäjiä sekä mahjong-tiilille…
    • AloittelijoilleMahjong voi tuntua aloittelijan näkökulmasta sekavalta. Vaikeus on kuitenkin vain pisteenlaskussa, sillä itse peli on helppoa kuin heinänteko. Varsinkin mitään länsimaista rommipeliä koskaan pelannut omaksuu mahjongin pelimekaniikan hetkessä. Erilaisten sääntövaihtoehtojen paljous voi hämmentää vasta-alkajaa. Jos on valmiiksi mahjongin hallitsevaa peliseuraa, ongelmaa ei ole, mutta mikäli opettelee mahjongia alkeista, joutuu itse valitsemaan sopivan sääntösetin. Ratkaisuksi tähän ongelmaan suosittelen aloittelijoille yksinkertaistettuja mahjong-sääntöjä. Näiden huomattavan yksinkertaisten sääntöjen avulla oppii pelin alkeet. Kun osaa vähän pelata, pystyy paremmin valitsemaan itselleen parhaiten sopivat oikeat säännöt. Miltä mahjongin pelaaminen sitten näyttää? Oheisessa videossa mahjongia pelataan Hong Kongin tapaan.
  • Mahjongin säännötMahjongiin on lukuisia erilaisia sääntöjärjestelmiä. Monissa maissa on käytössä omat sääntönsä ja niistäkin on usein paljon paikallisia muunnelmia. Virallisetkaan säännöt eivät ole aina ihan selvä juttu, sillä esimerkiksi Japanissa on useita yhdistyksiä, joilla on omat viralliset sääntönsä japanilaiseen riichi-mahjongiin. Mahjong-oppaassa esitellään seuraavat sääntöjärjestelmät. Osaan on suomenkieliset säännöt, osaan ei, mutta kaikista on ainakin perustiedot ja ohjeet siitä, mistä säännöt löytyvät. Suomenkielisiä sääntöjä ja muuten vain uusia mahjong-sääntöjä lisäillään sivuille sitä mukaa kun aika antaa myöten Klassiset kiinalaiset säännöt Hong Kong -säännöt (vanha ja uusi tyyli) Viralliset kiinalaiset säännöt (Mahjong Competition Rules, Official International Rules) Klassiset japanilaiset säännöt Modernit japanilaiset riichi-säännöt World Series of Mahjong -säännöt Amerikkalainen NMJL/AMJA-mahjong Mhing Kiinalainen 12 tiilen mahjong Jos valikoima pistää pään pyörälle, lue lisää sopivien sääntöjen valitsemisesta.
    • Japanilainen riichi-mahjongModerni uhkapeli Riichi-mahjong on Japanissa suosituin tapa pelata mahjongia, etenkin nuorempien pelaajien keskuudessa. Riichin alkuperä on uhkapeleissä: peliä pelasivat 1950-luvulla uhkapelaajat ja muut ketkut, jotka jättivät peliin jälkensä. Nyky-riichissäkin paheksutaan pung- ja chow-huutoja ja suositaan suljettuja käsiä ja muita uhkapelillisiä elementtejä. Riichi on vauhdikas peli, jossa tilanteet muuttuvat nopeasti. Riichi tarkoittaa valmista. Pelaaja, jonka käsi on yhden tiilen päässä voitosta, sanoo “riichi” ja asettaa eteensä 1 000 pisteen panoksen. Japanissa riichiin ei ole varsinaisesti yksiä virallisia sääntöjä. Euroopassakin peliä pelataan eri maissa eri tavoin, sillä peli on opittu Japanista moneen otteeseen. Virallisimmat säännöt peliin ovat Euroopan Mahjong-liiton tuoreet turnaussäännöt, jotka kehitettiin keväällä 2008 pelattuja ensimmäisiä riichin EM-kisoja varten. Tunnusomaisia piirteitä 136 tiiltä, ei lainkaan kukkia, mutta punaiset viitoset useita erikoiskäsiä pisteenlasku perustuu pisteisiin ja tuplauksiin käytännössä tuplaukset hallitsevat ja pisteet katsotaan taulukosta itä maksaa ja saa tuplaten pelataan kaksi neljän jaon kierrosta, itä pysyy jakajana jos voittaa Tarkempia yksityiskohtia Suomenkieliset säännöt Lista yakuista eli tuplauksista Riichin pisteenlaskutaulukot (pdf) Muunnelmia riichin sääntöihin Erilaisia tapoja pelata riichiä Sutaistut kuvat -blogissa on hyvä suomenkielinen sääntötiivistelmä Englanninkieliset säännöt (pdf) Kaksisivuinen yhteenveto (pdf) Englanninkielinen opas Japanilaiselle mahjongille omistettu sivu Muuta huomionarvoista Riichiä käsittelee tähän tietoon tasan yksi englanninkielinen kirja, Jenn Barrin Reach Mahjong — The…
    • Mahjong Competition RulesKiinalaiset kilpasäännöt Nämä vuonna 1998 kehitetyt säännöt on luotu kilpailutarpeisiin. Niiden taustalla on Kiinan hallitus, joka on halunnut tehdä mahjongista siistin urheilulajin, jossa ei ole uhkapelin häivääkään. Säännöissä kielletään muun muassa sopimaton käytös ja tupakointi. Nämä säännöt ovatkin käytössä mahjong MM-kisoissa ja EM-kisoissa. Säännöt kulkevat monella nimellä: Mahjong Competition Rules (MCR), Chinese Official (CO) tai Official International Rules (OIR). Samoista säännöistä on kuitenkin kyse. Tunnusomaisia piirteitä 144 tiiltä eli tavalliset tiilet ja kahdeksan kukkaa ei kuollutta muuria, muuri pelataan loppuun asti pisteenlasku perustuu käsimalleihin, joita on 81 erilaista pisteet lasketaan summaamalla käden piirteiden arvot, ei tuplauksia kaikki maksavat voittajalle jotain, viskaaja eniten itä ei saa tai maksa tuplapisteitä, jako siirtyy myös idän voiton jälkeen Tarkempia yksityiskohtia Säännöt Pisteenlasku Lista pistekäsistä (pdf) Virallinen sääntökirja (englanniksi, 7,7 Mt PDF) Muuta huomionarvoista Kirjoista näitä kilpasääntöjä käsittelee ainakin Tom Sloperin The Red Dragon & The West Wind, joka käy sääntökirjasta siinä missä virallinenkin. Sloperin kirjasta tietyt mutkikkaammat kohdat selviävät virallisia sääntöjä helpommin. Linkkejä lisätietoihin Tom Sloper: Chinese Official Scoring Explained Per Starbäck: Beyond the Green Book (jos todella haluaa yksityiskohtia) World-Class Mahjong with World Champion Mai Hatsune (hyvä strategiaopas)
    • World Series of MahjongMaailmanmestaruuspeliä World Series of Mahjong on iso Macaossa pelattava mahjong-turnaus, omien nettisivujensa mukaan “ensimmäinen aito maailmanmestaruusturnaus”. Ainakin World Series tarjoaa kunnon palkinnot: vuonna 2008 palkintoina jaettiin miljoona dollaria, josta voittaja sai puolet. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2007. Turnaus ei käytä virallisia kiinalaisia sääntöjä, vaan omia World Series of Mahjong -sääntöjä. World Seriesin sääntövastaavana häärii Alan Kwan, jonka Zung Jung -järjestelmään WSOM-säännöt perustuvat. Kwan itse kehuu Zung Jungiaan tasapainoiseksi peliksi. Tunnusomaisia piirteitä 136 tiiltä, ei kukkia 44 erilaista pisteytyskuviota peli kestää 16 jakoa, jakaja vaihtuu aina viskaaja maksaa isoista käsistä, mutta ei pienistä idällä ei ole erikoisroolia pisteytyksessä Tarkempia yksityiskohtia Säännöt Pistekädet Virhetilanteet Pisteenlaskuohje (pdf) Säännöt englanniksi World Seriesin sivuilla Pisteenlasku englanniksi World Seriesin sivuilla Muuta huomionarvoista Perustuu Alan Kwanin Zung Jung (“keskitie“) -sääntöihin. Jos sääntöjen taustalla olevat ajatukset kiinnostavat, kannattaa lukea Kwanin pohtimat käsimallien valintakriteerit.
    • Klassinen japanilainen mahjongSelkeä ja tasapainoinen peli Klassinen japanilainen mahjong on melko suosittu pelimuoto, varsinkin Pohjoismaissa. Suomessa sen suosiota edisti aikoinaan TKK:n mahjong-kerho Kejimajiangmi, jonka nettisivuilla olevat säännöt edustivat klassista japanilaista peliä. Eikä suotta, sillä klassinen japanilainen mahjong on varsin elegantti ja helppo mahjongin muoto. Se on pelkistetympi kuin esimerkiksi riichi. Tämä pelimuoto perustuu Japanin merkittävimmän mahjong-yhdistyksen kehittämiin sääntöihin. Säännöt luotiin joskus 1950-luvulla. Pelissä on paljon tilaa puolustuspelille ja nopeiden käsien kehitteleminen on vahva strategia. Tunnusomaisia piirteitä 136 tiiltä, kukkia ei käytetä melko paljon erilaisia voittokäsiä pisteenlasku perustuu yhdistelmistä saataviin pisteisiin ja erikoisemmista saavutuksista tuleviin tuplauksiin itä maksaa ja saa tuplaten pelataan neljä kierrosta, itä pysyy jakajana jos voittaa Tarkempia yksityiskohtia Suomenkieliset säännöt (tulossa) Suomenkieliset säännöt Tuomon mahjong-sivuilla Englanninkieliset säännöt 4 Winds Mahjongin tietokannassa Muuta huomionarvoista Eleanor Noss Whitneyn A Mah Jong Handbook on omistettu täysin klassiselle japanilaiselle mahjongille. Jos aikoo pelata näillä säännöillä, kirja on todella hyvä hankinta. Katso lisätietoja kirjasivulta. Myös Tarotista texas hold’emiin -kirjassa on klassisen japanilaisen pelin säännöt.
    • 1920-luvun säännöt
    • Klassinen kiinalainen mahjong1920-luvun suursuosikki Klassinen kiinalainen mahjong on se mahjongin muoto, joka valloitti maailman 1920-luvulla. Mahjongin länsimaihin tuonut J.P. Babcock muokkasi tästä klassisesta kiinalaisesta pelistä ne säännöt, joilla peliä Yhdysvalloissa alunperin kaupiteltiin. Niissä oli erinäisiä yksinkertaistuksia, jotka Babcock katsoi tarpeellisiksi. Useimmat 1920-luvulla mahjong-kirjoja kirjoittaneet jättivät yksinkertaistukset kuitenkin pois ja olivat uskollisempia kiinalaisille säännöille. Babcockin pieni punainen kirja on silti ollut tavattoman suosittu lähde säännöille. Muista sääntöjen kirjaajista tunnetuin lienee A.D. Millington. Klassinen kiinalainen mahjong on perusmuoto, joka sopii sinänsä hyvin aloittelijoille. Siinä on vain vähän erilaisia erikoiskäsiä ja nekin ovat käytännössä hyvin harvinaisia. Tunnusomaisia piirteitä 144 tiiltä, perustiilet ja kahdeksan kukkaa kukat pöydätään välittömästi vähän erilaisia erikoiskäsiä pohjapisteet voitosta, lisäpisteitä yhdistelmistä ja lopuksi tuplaukset itä saa ja maksaa tuplaten häviäjät maksavat voittajalle, mutta myös toisilleen Tarkempia yksityiskohtia Sami Mustajoen sääntösivu Klassisen kiinalaisen mahjongin säännöt Mindzinessä Muuta huomionarvoista Kirjoista klassista kiinalaista mahjongia käsittelevät Millingtonin The Complete Book of Mah-Jonggin lisäksi kaikki 1920-luvulla julkaistut kirjat ja ohimennen myös kirjasivulla esitelty Jelte Repin The Great Mahjong Book. David Pritchardin Teach Yourself Mahjong käsittelee klassisesta kiinalaisesta pelistä kehitettyä länsimaista mahjongia.
    • Hong Kong -säännötUhkapelaajan mahjong Hongkongilainen tai kantonilainen mahjong on yksi suosituimmista mahjongin muodoista. Se on kehittynyt perinteisestä kiinalaisesta mahjongista joskus 1900-luvun alkupuolella, ennen toista maailmansotaa. Hongkongilaisen muunnelman innovaatiot liittyvät lähinnä pisteiden maksamiseen. Nykytyyliin vain voittaja saa pisteitä (klassisessa kiinalaisessa kaikki saavat ja maksavat pisteitä). Pisteitä ei lasketa lineaarisesti, vaan tuplausjärjestelmän johdosta pisteet kasvavat eksponentiaalisesti. Tämä tietysti miellyttää uhkapelaajia ja muita draaman ystäviä. Hongkongilaisesta tyylistä on kaksi muunnelmaa, uusi ja vanha. Niiden ainoa ero on pisteenlaskussa. Vanha tyyli, Hong Kong Old Style tai HKOS, käyttää hyvin rajallista määrää erilaisia pistekäsiä ja sopii siten hyvin aloittelijoille. Uusi tyyli käyttää huomattavasti laajempaa valikoimaa erilaisia pistekäsiä. Tunnusomaisia piirteitä 136 tai 144 tiiltä, kukkia voi käyttää jos haluaa kukat pöydätään heti vanhassa tyylissä vähän erikoiskäsiä uudessa tyylissä paljon erikoiskäsiä pisteenlaskussa lasketaan tuplia, jotka muunnetaan pisteiksi idän pisteitä ei tuplata, mutta jakaja ei vaihdu, jos itä voittaa viskaaja maksaa tuplaten, itse nostetulla tiilellä kaikki maksavat tuplaten Tarkempia yksityiskohtia Suomenkieliset säännöt tulossa Suomenkieliset New Style -säännöt Selkeä nettisivu Old Style -pelistä (englanniksi) Mahjong Timen Hong Kong -säännöt (englanniksi) Muuta huomionarvoista Suomenkieliset säännöt Old Styleen löytyvät ainakin Tarotista texas hold’emiin -kirjasta (katso kirjasivu).
    • Yksinkertaistetut mahjong-säännötNämä säännöt perustuvat Tom Sloperin sivuilla olevaan yksinkertaistettuun kiinalaiseen mahjongiin. Pelivälineiksi tarvitaan mahjong-tiilet. Oletan, että tunnette mahjong-tiilet. Jos ette, perehtykää niihin ensiksi. Käyttäkää vain perustiiliä, eli maa- ja arvotiiliä. Kukat ja vuodenajat jätetään siis pois pelistä. Yksinkertaisinta on pelata neljällä pelaajalla, mutta ei haittaa, jos pelaajia on kolme. Alkutoimenpiteet Jokaisen jaon aluksi tiilet sekoitetaan. Laittakaa tiilet kuvapuoli alaspäin pöydälle ja sekoittakaa pontevasti. Ei haittaa, jos tiilet kääntyvät kuvapuoli ylöspäin, silloin vain käännätte tiilen taas nurin. Kun tiilet ovat sekaisin, pelaajat rakentavat neljä muuria. Muurit ovat 17 tiiltä pitkiä ja kaksi tiiltä korkeita rivejä. Muodostakaa muureista neliö pöydän keskelle. Valitkaa ensimmäinen jakaja haluamallanne menetelmällä, vaikka noppaa heittämällä. Jatkossa jakovuoro siirtyy vastapäivään. Jakaja heittää kahta noppaa ja laskee nopanheiton tuloksen verran tiilipinoja edessään olevasta muurista, aloittaen oikeasta reunasta. Jakaja tekee muuriin pienen aukon laskettujen pinojen jälkeen. Jos nopanheiton tulos oli esimerkiksi 8, jakaja laskee kahdeksan pinoa muurin oikeasta reunasta ja tekee raon 8. ja 9. pinon väliin. Pelaajat ottavat nyt itselleen aloitustiilensä. Tiilet otetaan muurin aukon vasemmalta puolelta. Tiiliä poimitaan muurista myötäpäivään, mutta pelaajien vuorot kulkevat vastapäivään. Jakaja aloittaa poimimalla muurista kaksi nippua, yhteensä neljä tiiltä. Sen jälkeen vuoroon tulee pelaaja jakaja oikealla puolella ja niin edelleen. Tiiliä poimitaan kahden tiilen nipuissa,…
    • Amerikkalainen mahjongNaisten mahjong 1920-luvun suuren mahjong-kuumeen laannuttua peli jäi Yhdysvalloissa muiden villitysten jalkoihin. Pelillä oli kuitenkin ystävänsä, jotka ratkaisivat vuonna 1937 erilaisten sääntöjen sekamelskan perustamalla National Mah Jongg Leaguen (NMJL). Maajh – The American Version of an Ancient Chine Game -kirjassa kuvattiin aivan erilainen mahjong. Tässä pelissä ei tunneta choweja, mutta sen sijaan käytetään kaikenlaisia kummallisia käsiä, joissa on “nättejä yhdistelmiä”, kuten vuosilukuja (esimerkiksi numerot 1984 samasta maasta), NEWS-tuulia ja muuta ovelaa. Peli perustuu korttiin, jossa on lueteltu kaikki sallitut kädet. Kortit vaihtuvat kerran vuodessa, jotta peli pysyy tuoreena. Tämän oudon amerikkalaismahjongin pelaajista valtaosa on naisia. Peliä kutsutaan myös juutalaismahjongiksi, koska juutalaisilla on pelaajissa vahva edustus, mutta sukupuoli on kuitenkin vahvempi tekijä. Peli on hieman mummoutunut, kun äidiltä tyttärelle -perinne pääsi välillä katkeamaan, mutta internetin kautta uudet sukupolvet ovat taas tutustuneet peliin. Tunnusomaisia piirteitä 152 tiiltä eli täysi setti, kukat ja vuodenajat ja kahdeksan jokeria noin 50 erilaista kättä, jotka on listattu vuosittain vaihtuvassa kortissa ei choweja, mutta jokereilla voi tehdä viiden ja kuuden tiilen settejä jaon alussa tehdään charleston, jossa pelaajat vaihtavat tiiliä keskenään peli kestää niin monta jakoa kuin pelaajat haluavat idällä ei ole erityisasemaa Tarkempia yksityiskohtia National Mah Jongg Leaguen kotisivut American Mah Jongg Associationin kotisivut Muuta huomionarvoista…
    • Sichuan Bloody Rules
  • PelivälineetMahjongin pelaamiseen tarvitaan setti tiiliä (tai pakka kortteja). Pelivälineitä on moneen lähtöön ja vaadittavat välineet riippuvat siitä, millä säännöillä pelataan. Perussetti on kuitenkin aina sama ja siihen kuuluvat seuraavat tiilet. Kukin yksittäinen tiili esiintyy setissä neljä kertaa. Täydellinen setti on tavallisesti 144 tiilen kokoinen. Siihen sisältyy 36 tavallista tiiltä kolmesta eri maasta, yhteensä 108 tiiltä, 28 arvotiiltä (tuulet ja lohikäärmeet) ja 8 kukkaa tai vuodenaikaa. Lisäksi useimmissa seteissä on vielä neljä tyhjää tiiltä, eli yhteensä 148 tiiltä. Mahjong-tiilet ovat nykyään yleensä muovisia, mutta myös bambuisia ja bambusta ja luusta tehtyjä settejä näkee. Muovi on kuitenkin käytännöllisin ja usein myös aivan tarpeeksi tyylikäs vaihtoehto. Lue lisää mahjong-settien hankkimisesta, erilaisista tiilistä tai mahjong-korteista. Katso ohjeet, miten mahjongia voi kokeilla tavallisilla pelikorteilla. Tavalliset tiilet Mahjong-tiilissä on kolme eri maata, joista jokaisessa on numerot 1-9. Numerot 2-8 ovat aivan perustiiliä, joissa ei ole mitään erikoista. Numeroita 1 ja 9 sanotaan päätytiiliksi (terminals). Maatiiliä on 36 kussakin maassa, yhteensä siis 108. Tiilissä voi olla länsimaiset numerot apuna tai ei, mutta jos setissä ei apuja ole, tarpeelliset ohjeet löytyvät täältä: kiinalaiset numerot. :d1: :d2: :d3: :d4: :d5: :d6: :d7: :d8: :d9: Pallot (tai ympyrät). Palloykkönen on iso pallo, muissa tiilissä on 2-9 eriväristä pientä palloa. Alkuperäisessä…
    • Erilaiset mahjong-tiiletMahjong-tiiliä on monenlaisia. Tiilissä vaihtelee materiaali ja koko. Pienimmät japanilaiset tiilet ovat kooltaan (korkeus x leveys x syvyys) suunnilleen 2,5 cm x 1,8 cm x 1,6 cm, länsimaiset tiilet ovat yleensä 3 cm x 2,1 cm x 1,3 cm ja isot hongkongilaiset tiilet 3,7 cm x 2,8 cm x 2,2 cm (sanoo Tom Sloper). Kiinalaiset suosivat isompia tiiliä, japanilaiset pienempiä. Nykyään tiilet ovat pääasiassa muovia. Muovitiilet ovat usein kaksi- tai kolmekerroksisia. Kuvapuoli on valkoinen, taustan väri vaihtelee. Itselläni on esimerkiksi kolmikerrostiilet, joissa keskikerros on läpikuultava harmaa ja tausta musta. Sininen ja vihreä vaikuttavat tavallisilta väreiltä. Muovi on aika hyvä materiaali: tiilet tuntuvat mukavilta sormissa, kestävät käyttöä, eivät välitä kosteudesta, painavat tarpeeksi ja niin edelleen. Toinen suosittu materiaali on luu. Kokonaan luisia tiiliä näkee harvemmin, yleensä luutiilissä on bambutausta. Alunperin luuna käytettiin lehmän sääriluuta, josta tiilet leikattiin kokonaisina. Pahimman mahjong-villityksen aikaan 1920-luvulla tiiliä tehtiin niin paljon, että Kiinasta loppuivat lehmät, yhdestä luusta kun ei montaa kokonaista tiiltä saa. Lehmänluita tuotiin Kiinaan Yhdysvaltojen teurastamoilta laivalasteittain. Nykyisin massatuotetut luutiilet ovat pääasiassa jauhettua ja puristettua kalanluuta. Yellow Mountain Importsin sivuilla on hauska Crafting a Bone and Bamboo Mahjong Set -artikkeli, jossa esitellään, kuinka luu- ja bambu-settejä tehdään. Jutussa settejä tehdään vanhaan tyyliin lehmänluusta. Myös…
    • PisteluutMahjongin pisteitä lasketaan perinteisesti luilla, eli pitkillä tikuilla, joissa on mustia ja punaisia pisteitä. Nykyisin luut ovat tietysti muovia. Mikään pakko muovitikkuja ei ole käyttää, vaan pisteet voi laskea myös paperilla. Koska mahjongissa yleensä maksetaan pisteitä pelaajalta toiselle, pistetikkujen tai muiden pelimerkkien (pokeripelimerkkejä saa nykyään joka paikasta halvalla) käyttäminen tekee pisteenlaskusta helpompaa. Kiinalaiset luut Kiinalaisissa pisteluissa on 8 x 6 mustaa pistettä, 6 punaista pistettä: 500 pistettä 36 x 2 punaista pistettä: 100 pistettä 32 x 8 punaista pistettä: 10 pistettä 40 x 3 mustaa pistettä, 1 punainen piste: 2 pistettä Kun luut jaetaan tasan, jokaisella pelaajalla on 2 000 pistettä. Käytännössä varsinkaan halvemmissa seteissä luiden määrä ei välttämättä vastaa odotuksia. Omassa setissäni oli esimerkiksi luita 4, 24, 24 ja 40, eli yllä mainituilla pistearvoilla 1 572 pistettä pelaajaa kohden. Silloin täytyy soveltaa. Pisteluiden punaiset ja mustat pisteet tulevat muuten kiinalaisista dominoista. Kiinalaiset dominot jakautuvat siviileihin ja sotajoukkoihin, ja siviilien puolen arvokkaimmat dominot ovat 6-6 eli taivas, 1-1 eli maa, 4-4 eli ihminen ja 3-1 eli harmonia. Japanilaiset luut Japanilaisissa pisteluissa on 4 x 7 punaista pistettä, 2 mustaa tai vihreää pistettä: 10 000 pistettä 8 x 5 punaista pistettä: 5 000 pistettä 36 x 1 punainen piste: 1 000…
    • KortitMahjongin juuret ovat korttipelissä, joten ei ole yllätys, että mahjongia voi edelleen pelata erittäin kätevästi myös korteilla. Korteilla pelaamalla menettää osan tunnelmasta, mutta toisaalta kortit antavat uusia mahdollisuuksia: korttipakka kulkee huomattavasti kätevämmin mukana kuin tiilisalkku. Minitiiliäkin on, mutta korteilla pelaaminen on mukavampaa kuin minitiilten kanssa ährääminen. Monenlaisia kortteja Mahjong-kortteja on monenlaisia. Kuten tiilissä, osassa on länsimaiset numerot, osassa ei. Monet kortit on tehty kiinalaisten käyttöön, joten niissä on vain kiinalaiset numerot. Kun mahjong oli Kiinassa kielletty, peliä pelattiin paljon halvoilla ja huonolaatuisilla korteilla, koska ne saattoi hävittää nopeasti tiukan paikan tullessa. Nykyään peli on Kiinassa laillinen, joten kortitkin voivat olla vähän tasokkaampia. Laatu vaihtelee silti, kuten pelikorteissa yleensäkin. Joka tapauksessa kortit ovat yleensä sen verran halpoja, että vähän huonommankin laadun antaa anteeksi. Kaikista surkeimpia kortteja — joita löytää kai lähinnä Chinatowneista — kannattaa ostaa useampi pakka, jotta saa yhden toimivan kasaan. Olen itse ostanut pari erilaista pakkaa, jotka ovat kumpikin olleet käyttökelpoisia. Toinen on kuitenkin selkeästi toista parempi, niin laadussa kuin korttien ulkonäön suhteen. Esittelen ne sivuilla tarkemmin lähitulevaisuudessa. Myös Japanista saa mahjong-kortteja, joissa voi olla mukana riichin pelaamiseen tarvittavat punaiset viitoset. Kortti-mahjongin pelaaminen Korteilla pelaaminen ei eroa tiilillä pelaamisesta paljoakaan. Muuria ei tehdä, sen sijaan kortit sekoitetaan ja kasataan…
    • Mahjong-setin ostaminenMahjong-settiä ostaessa on muutama asia huomioitavaksi: Millä säännöillä pelaat? Kaikista seteistä löytyy samat 136 perustiiltä, mutta lisävarustelussa on eroa. Riichin pelaaja haluaa punaiset viitoset, mutta ei tarvitse kukkia. Mahjong Competition Rules tarvitsee kahdeksan kukkaa. Jenkki-mahjongiin tarvitaan kukkien lisäksi kahdeksan jokeria. Tarkista siis, että setti on yhteensopiva pelitapasi kanssa (tai pelaa WSOM-säännöillä tai klassisilla japanilaisilla, jotka tarvitsevat vain ne perustiilet). Tarvitsetko länsimaiset numerot? Kaikissa seteissä ei ole länsimaisia indeksejä apuna. Tämä on ongelma lähinnä merkkien kohdalla, jonkin verran myös tuulien. Kyseessä ei ole iso ongelma, mutta jos peliseurasi on satunnaisempaa ja vaihtelevampaa, voi olla helpompaa, jos tiilissä on länsimaiset numerot. Lunttilapuillakin pärjää, mutta eihän sellainen kieltämättä houkuttele pelaamaan. Paljonko haluat sijoittaa rahaa? Mahjong-settien kohdalla halvalla ei saa hyvää, joten jos haluat oikein halvan setin, varaudu siihen, että se on jollain tapaa vähän huono. Sitä paitsi, mahjong-tiilissä pätee sama kuin pokerichipeissä: jos innostut, päädyt kuitenkin katumaan halpaa settiäsi ja hankit paremman tilalle. Kannattaisiko saman tien ostaa kunnollinen? Minkänäköisen setin haluat? Valinnanvaraa riittää, varsinkin jos ei kaipaa länsimaisia numeroita ja siten suotta rajoita mahdollisuuksia. Haluaako japanilaistyyliset pienet tiilet vai isot kiinalaistyyliset tiilet? Muovia vai luuta ja bambua? Perinteiset valkoiset värillisellä taustalla vai vaikkapa kokomustat? Vaiko kenties vintage-setin 1950-luvun malliin? Tarjontaa on, ja tiukka…
    • Kiinalaiset numerotLäheskään kaikissa mahjong-seteissä ei ole länsimaisia numeroita ja kirjaimia. Kiinalaisten numeroiden tulkitseminen onkin kätevä taito oppia, sillä silloin ei joudu pulaan, vaikka joutuisikin pelaamaan setillä, josta länsimaiset numerot puuttuvat. Ostoksillakin voi nauttia laajemmasta valikoimasta erilaisia settejä. Kyseessä on oikeastaan aika pikku juttu. Bambut, pallot ja lohikäärmeet tunnistaa helposti. Tuulia on vain neljä erilaista ja nekin erottaa toisistaan melko helposti. Idän ja etelän erottaminen oli minulle vaikeinta, länsi ja pohjoinen ovat niin omannäköisiään, että ne tunnistaa helposti. Merkkien numerot ovat sitten se hankalampi juttu. Niidenkin kohdalla voi todeta, että vähemmän niitä on kuin vaikkapa shogin nappuloita… Numerot 1-3 ovat sitä paitsi itsestäänselvät, ja nelonenkin on helppo (siinä on neljä viivaa pystyssä). Loppujen lopuksi riittää siis, että opettelee numerot 5-9! Pikku juttu! Kaikista helpoimmin numerot oppii, kun pelaa setillä, jossa länsimaisia numeroita ei ole. Kun numerot ovat nurkissa, niihin turvaa liian helposti. Tulosta tästä itsellesi apulappu kiinalaisista numeroista (pdf) helpottamaan opetteluvaihetta, tuosta tiedostosta leikkaat kätevästi neljä pientä apulappua.
    • Mahjongia tavallisilla korteillaJos haluaa kokeilla mahjongin pelaamista pienellä vaivalla, se onnistuu, mikäli vain omistaa neljä tavallista korttipakkaa — mieluusti tietenkin keskenään samanlaisia, mutta jos joukossa on esimerkiksi samanlaisia, mutta erivärisellä taustalla varustettuja pakkoja, se tuskin aiheuttaa ongelmia. Pakkoja pitää olla neljä, sillä jokainen mahjong-tiili esiintyy setissä neljä kertaa. Maatiilet. Tavalliset maatiilet korvataan tietysti korteilla 1-9. Tarvitset siis kolmen maan numerot 1-9 jokaisesta neljästä pakasta. Käytä vaikkapa ruutuja merkkeinä, ristejä palloina ja patoja bambuina. Nelivärinen korttipakka auttaisi tässä, mutta jos neljää sellaista ei löydy, on jo helpompaa hankkia pakka oikeita mahjong-kortteja… Nelivärinen pakka on muuten hauska keksintö, jota suosittelen kortinpelaajille. Lohikäärmeet. Lohikäärmeinä käytetään kuningattaria. Jos haluaa säilyttää joissain länsimaisissa mahjong-muunnelmissa olevan yhteyden maiden ja lohikäärmeiden välillä, punainen lohikäärme on ruutukuningatar, valkoinen ristikuningatar ja vihreä patakuningatar. Tuulet. Tuulina voi käyttää kuninkaita. Tuulien ja korttipakan maiden välinen yhteys onkin sitten hankalampi juttu. Jos pelaajille joku tietty korttipakan maiden järjestys on luonteva, suosittelen käyttämään sitä ja yhdistämään maat ja tuulet siten, että tuulien järjestys on itä, etelä, länsi ja pohjoinen. Itselleni esimerkiksi luontevin maiden järjestys on venäläisen preferanssin huutokauppajärjestys pata, risti, ruutu ja hertta, jolloin järjestäisin tuulet siten, että pata on itä, risti on etelä, ruutu on länsi ja hertta on pohjoinen. Kukat ja vuodenajat. Kukkina…
  • Mahjongia tietokoneellaMahjongia voi luonnollisesti pelata tietokoneella. Erilaisia pelejä on varsin paljon, mutta länsimaisesta näkökulmasta relevantteja mahjong-pelejä on vähemmän. Japanissa varsinkin mahjongin tietokone- ja konsoliversioita on valtaisa määrä, mutta monet niistä ovat japaninkielisiä tai ainakin vaikeita saada. Onneksi länsimaiseen käyttöön sopivia pelejä löytyy myös, ja oma suosikkini on itse asiassa suomalainen. Toinen vaihtoehto on pelata netissä ihmisvastustajia vastaan. Tähänkin on useita eri vaihtoehtoja ja jälleen kerran, tarjontaa on paljon erityisesti Japanissa. Tätä puolta olen kartoittanut vähemmän, sillä sattuneista syistä tällainen pelaaminen istuu omiin tarpeisiini heikommin. Yksinpelattavat Four Winds Mah Jong (PC) Ihmisiä vastaan Mahjong Time Suosittuja paikkoja ovat myös Tenhou ja Ron2, joista minulla ei ole toistaiseksi paljoakaan sanottavaa. Molemmat ovat täysin japaninkielisiä ja tarjoavat vain riichiä. ReachMahjongin Ron2-tutoriaali auttaa, samoin pieni Tenhou-opas. Itse yritin asentaa Ron2:sta, mutta se kaatui Java-vaikeuksiin. Yritän saada näitäkin kokeiltua joskus, niin voin sanoa niistäkin jotain. Mahjong-pasianssi Tietokoneella pelataan tietysti myös paljon mahjong-pasianssia, vaikka sillä nyt ei varsinaisesti mitään tekemistä mahjongin kanssa olekaan.
    • Four Winds Mah JongEn ole mitenkään erityisen ahkera ostamaan tietokoneohjelmia, varsinkaan pelejä. Four Winds Mah Jongista olen kuitenkin ostanut kaksi versiota. Kyseessä on ainoa kokeilemani tietokone-mahjong, mutta en ole jäänyt kaipaamaan muita. Four Winds Mah Jong on nimittäin kaikin puolin erinomainen peli. Samalla nimellä myydään TomTom Labsin tekemää iPhone-peliä, mutta se on eri peli. En tiedä, onko tämä iPhonen Four Winds edes oikeaa mahjongia vai pelkkää pasianssia. Kaikki mahdolliset säännöt Yksi Four Windsin parhaista puolista on sen monipuolisuus. Peli nimittäin tuntee valtavan määrän, yli 20, erilaisia mahjongin sääntösettiä. Mukana on uutta ja vanhaa kiinalaista (Old Style, New Style, Classical Chinese, Chinese Official), modernia ja klassista japanilaista, modernia ja klassista amerikkalaista, erilaisia eurooppalaisia tyylejä, Alan Kwanin Zung Jung, WMPA, IMS, MMM, korealaiset säännöt, taiwanilaiset 12 ja 16 tiilen pelit… Siis kaikki tarpeelliset. Jos niitä tismalleen omia sääntöjä ei löydykään, niin ei hätää, omankin sääntösetin luominen onnistuu myös. Pelin pisteenlasku perustuu yli 300 erilaiseen pistekäteen, joiden pistearvot voi säätää mielensä mukaan. Jos ei pysty toteuttamaan omaa pisteenlaskutapaansa Four Windsin avulla, pelaa melkoisen kummallista mahjongia. Erikseen täytyy vielä kehua pelin nettisivuilta löytyvää Knowledge Basea, joka on kertakaikkisen hulppea kokoelma mahjong-tietoutta. Peliä voi pelata yksin tekoälyä vastaan tai verkon yli ihmispelaajien kanssa. Tietokonepelaajille voi valita erilaisia profiileja.…
    • Mahjong-pasianssiLänsimaissa useimmille nimi mahjong tuo mieleen pasianssipelin, jossa poimitaan pareja mahjong-tiilistä tehdystä muodostelmasta, tavoitteena tyhjentää koko muodostelma pöydältä. On harmi, että mahjong-nimi on juurtunut niin tiukkaan tähän peliin, jolla ei ole oikeastaan mitään tekemistä oikean mahjongin kanssa. Mahjong-pasianssia voi pelata oikeilla mahjong-tiilillä, mutta parhaimmillaan se on tietokoneella. Kokeilin pasianssia, kun ostin ensimmäiset mahjong-tiileni ja parin pelin jälkeen totesin, että tiilien pinoamisessa on sellainen vaiva, että naksuttelen itse ainakin mieluummin tietokoneella. Siksi peli on Mahjong-oppaassakin jemmattua Mahjongia tietokoneella -osastoon. Jos etsit pelattavaa mahjong-pasianssia, löydät sellaisen sivun lopusta! Mahjong-pasianssin historia Pelin varsinaisesta historiasta on väännetty jonkin verran, ilman varsinaisia tuloksia. Voi olla, että tietokonepelit perustuvat historialliseen kiinalaiseen peliin tai sitten eivät. Kyseessä tuskin on satoja vuosia vanha kansanperinnepeli, koska mahjong-tiilien historia ei ulotu satojen vuosien taakse. Tietokonepelin keksijä kuitenkin tiedetään: Brodie Lockard teki ensimmäisen tietokoneversion mahjong-pasianssista vuonna 1981 Plato-järjestelmälle. Peli saavutti suosiota, kun Activision julkaisi sen Shanghai-nimellä vuonna 1986 Macille. Peliä myytiin yli 10 miljoonaa kappaletta, joten se oli todellinen suurhitti. Monille tuttu versio on 1990-luvulla Windowsille tehty Taipei. Muista versioista tunnetuimpia on Kyodai Mahjong. Nykyään joku versio mahjong-pasianssista löytyy jotakuinkin jokaisesta netin pelipalvelusta. Mahjong-pasianssin säännöt Mahjong-pasianssin idea on yksinkertainen. Mahjong-tiilet asetellaan jonkinlaiseen muodostelmaan — suosituin lienee perinteinen kilpikonna — ja sen…
  • Skip to menu toggle button

Mahjong-opas

Kaikki mitä mahjongista tarvitsee tietää

Mahjong-opas > ostokset

Avainsana: ostokset

Riichi-setti Yellow Mountain Importsilta

Yellow Mountain Importsilta tilaamani riichi-setti saapui viimein. Pakettikortista selvisi, että settini oli mennyt tulliin — tämä oli ikävää, mutta sinänsä…
Continue reading “Riichi-setti Yellow Mountain Importsilta”…
Posted on: 1.10.2008 Last updated on: 18.2.2021 Written by: Mikko

MahjongMartin Dragon-setti

MahjongMartista löytyi sopuhintainen riichi-yhteensopiva setti, jonka tilasin oitis itselleni. 23,5 euron hintaa vastaan on paha väittää, varsinkaan kun postikulutkaan eivät olleet pahat. Tilaus ei kuitenkaan mennyt ihan täysin putkeen.
Continue reading “MahjongMartin Dragon-setti”…
Posted on: 23.9.2008 Last updated on: 18.2.2021 Written by: Mikko

Linkit

  • Furiten United (Helsinki)
  • Mah-Jong British Rules
  • Reach Mahjong
  • Svenska Mahjongförbundet

Blogin aiheet

  • Mahjongopas.info (1)
  • Ostoksilla (3)
  • Sekalaisia juttuja (7)
Tietosuojaseloste
Mahjong-tiilien kuvat Jerry Crimson Mann. Tietosuojaseloste.
© 2024 Mahjong-opas | Using Modern WordPress theme. | Back to top ↑