Riichin säännöt

Moderni japanilainen riichi-mahjong on Japanissa suosituin tapa pelata mahjongia ja Euroopassakin se on monessa maassa pelin yleisin muoto. Riichi-säännöistä on paljon muunnelmia. Nämä säännöt perustuvat Euroopan Mahjong-yhdistyksen laatimiin standardisääntöihin, jotka tehtiin ensimmäisiä Euroopan riichi-mestaruuskisoja varten vuonna 2008 ja niiden tuoreimpaan päivitykseen vuodelta 2016. Tämä sivu on päivitetty 12.1.2024.

Pelivälineet

Riichin pelaamiseen käytetään vain perustiiliä ja arvotiiliä. Mahdollisia kukkia, vuodenaikoja tai jokereita ei käytetä. Setissä on siis 136 tiiltä.

Useimmissa seteissä tulee mukana neljä punaista viitosta: palloviitosia on kaksi. Punaisia viitosia ei EMA-säännöissä käytetä.

Pelaamiseen tarvitaan myös kaksi kuusisivuista noppaa.

Pisteenlaskuun tarvitaan jonkinlaisia apuvälineitä: pisteluita, pelimerkkejä tai kynä ja paperia. Aloituspistemäärä on 30 000 pistettä.

Pelaajat ja tuulet

Mahjongia pelataan neljällä pelaajalla. Jokaisella pelaajalla on oma tuuli. Jakajan tuuli on itä. Idän oikealla puolella istuu etelä, vastapäätä länsi ja vasemmalla puolella pohjoinen. Kierrosten välillä tuulet vaihtuvat siten, että jokainen pelaaja on itä vähintään kaksi kertaa.

Pelin alussa itä on vallitseva tuuli. Kun kaikki pelaajat ovat olleet vähintään kerran itä ja itätuuli palaa alkuperäiselle paikalleen, itäkierros on pelattu ja vallitsevaksi tuuleksi vaihtuu etelä. Sen jälkeen pelataan eteläkierros.

Japanilaisessa mahjong-setissä tulee tuuliosoitin, jossa on toisella puolella idän ja toisella puolella etelän tunnus. Pelin alussa tuuliosoitin laitetaan itäpuoli ylöspäin itä-pelaajan viereen. Kun tämä pelaaja on seuraavan kerran itä, hän kääntää tuuliosoittimen toisin päin näyttämään uutta vallitsevaa tuulta.

Pelin alussa pelaajat arpovat istumapaikkansa haluamallaan menetelmällä, esimerkiksi nostamalla tuulitiiliä.

Muurin rakentaminen ja avaaminen

Jokaisen kierroksen alussa tiilet sekoitetaan huolellisesti, jonka jälkeen pelaajat rakentavat kukin eteensä muurin, joka on kaksi tiiltä korkea ja 17 tiiltä leveä. Muurit työnnetään sitten yhteen, jotta ne muodostavat neliön.

Itä heittää kahta noppaa ja laskee nopanheiton verran pelaajia vastapäivään, aloittaen itsestään. Viitosella laskeminen päättyisi siis itään itseensä, kahdeksikolla pohjoiseen idän vasemmalla puolella.

Nopanheiton osoittama pelaaja avaa muurin laskemalla muurin oikeasta reunasta saman nopanheiton verran tiiliä. Viimeisen lasketun tiilen jälkeen pelaaja tekee muuriin raon työntämällä tiiliä erilleen.

Muurin loppupäästä (raon oikealla puolella) erotetaan seitsemän pinon pituinen kuollut muuri. Kuollut muuri erotetaan elävästä muurista tekemällä niiden väliin pieni rako.

Dora-osoitin

Kuolleesta muurista käännetään esiin dora-osoitin. Osoitin on kuolleen muurin kolmas tiili vasemmalta eli alkuperäisestä katkaisukohdasta katsoen. Dora-osoitin kertoo, mikä tiili on lisäpisteiden arvoinen dora:

• Jos dora-osoitin on tavallinen maatiili, dora on saman maan seuraava tiili. Jos dora-osoitin on esimerkiksi bambuseiska, dora on bambukahdeksikko. Jos osoitin on yhdeksikkö, dora on saman maan ykkönen.
• Jos dora-osoitin on lohikäärme, dorakin on lohikäärme. Lohikäärmeiden järjestys menee punainen, valkoinen, vihreä, punainen (muistisäännöksi käy vaikka aakkosjärjestys tai liikennevalojen järjestys).
• Jos dora-osoitin on tuuli, dora on seuraava tuuli. Tuulien järjestys on itä, etelä, länsi, pohjoinen, itä eli sama kuin pelaajien tuulien järjestys pöydän ympäri vastapäivään

Jako

Sen jälkeen pelaajat ottavat itselleen tiiliä muurista. Itä aloittaa ottamalla ensimmäiset neljä tiiltä (kaksi pinoa), sen jälkeen vuoro kiertää vastapäivään. Tiiliä otetaan muurista alkuperäisen raon vasemmalta puolelta. Tiiliä otetaan muurista kiertäen myötäpäivään.

Pelaajat ottavat tiiliä tällä tavoin kunnes kaikilla on 12 tiiltä. Sen jälkeen itä ottaa muurin ensimmäisen ja kolmannen pinon päällimmäisen tiilen ja muut pelaajat yhden tiilen, jolloin idällä on 14 tiiltä ja muilla 13. Pelaajat asettavat tiilensä eteensä siten, että vain he itse näkevät ne.

Pelin kulku

Pelin tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon pisteitä. Yksittäisen jaon tavoite on muodostaa käteen valmis käsi.

Valmiissa kädessä on neljä settiä ja pari. Setti voi olla chow, pung tai kong. Jotta käsi kelpaa, sen on oltava vähintään yhden yakun eli tuplauksen arvoinen.

Chow on kolme perättäistä tiiltä samasta maasta. Choweja ei voi tehdä lohikäärmeistä eikä tuulista. Pungissa on kolme samanlaista tiiltä, kongissa neljä. Parissa on kaksi samanlaista tiiltä.

Riichissä tunnetaan kaksi erikoiskättä, jotka eivät noudata tätä kaavaa: ne ovat seitsemän paria ja kolmetoista orpoa.

Pelaajan vuoro

Itä aloittaa, jonka jälkeen vuoro kiertää vastapäivään.

Pelaajan vuoro alkaa tiilen nostamisella muurista. Koska itä kuitenkin aloittaa 14 tiilellä, hän ei nosta ensimmäisellä vuorollaan tiiltä. Jos pelaaja ei voi tai ei halua voittaa vuorollaan, hänen on vuoronsa päätteeksi viskattava kädestään yksi tiili pois.

Kukin pelaaja laittaa viskauksensa muurin sisäpuolelle eteensä siisteihin kuuden tiilen riveihin. Muiden pelaajien on koko ajan nähtävä kuka on viskannut mitäkin ja missä järjestyksessä.

Tiilien vaatiminen

Viskatun tiilen voi vaatia itselleen, jos sillä pystyy muodostamaan kädestään valmiin käden, kongin tai pungin. Vuorossa seuraavana oleva pelaaja voi lisäksi vaatia tiilen chowiin.

Tiilen vaatiminen valmiiseen käteen on etusijalla pungeihin tai kongeihin nähden (vaikka tiili tulisi pariin tai chowiin) ja pungiin tai kongiin vaatiminen on etusijalla chowiin nähden. Jos kaksi tai kolme pelaajaa haluaa tiilen voittaakseen sillä, kaikki vaatijat voittavat.

Kun pelaaja vaatii tiilen itselleen, vuoro siirtyy hänelle. Pelaaja ei nosta tiiltä (koska sai jo viskatun tiilen), vaan jos hän ei voita, hänen on viskattava kädestään tiili pois. Pungin ja kongin tapauksessa on mahdollista, että joku pelaajista menettää vuoronsa. Sellaista sattuu.

Viskatun tiilen saa vaatia itselleen. Tiili pitää vaatia ennen kuin seuraava pelaaja nostaa tiilen muurista.

• Tiili vaaditaan kongiin sanomalla ”kong” tai ”kan”. Sen jälkeen valmis kong pöydätään kokonaisuudessaan pelaajan eteen. Kongin pöydännyt pelaaja kääntää kuolleesta muurista dora-osoittimen oikealta puolelta seuraavan tiilen auki (tämä lisä-dora on nimeltään kan dora) ja ottaa sitten kuolleen muurin vasemmasta päästä itselleen korvaustiilen. Koska kuollut muuri on aina 14 tiilen kokoinen, kuollut muuri täydennetään ottamalla siihen uusi tiili muurin lopusta.

• Tiili vaaditaan pungiin sanomalla ”pung” tai ”pon” ja pöytäämällä valmis yhdistelmä. Samoin chowin tapauksessa: pelaaja sanoo ”chow” tai ”chi” ja laittaa koko setin eteensä kuvapuoli ylöspäin.

• Pelaaja, joka voi tehdä viskauksella voittokäden, jossa on vähintään yksi yaku, vaatii tiilen itselleen sanomalla ”ron” tai ”mahjong”. Pelaaja ei saa olla furiten.

Kuikae eli vaihtohuuto on kielletty. Et saa vaatia viskausta itsellesi ja heittää pois samaa tiiltä. Tämä koskee myös chowin toista päätä: jos kädessäsi on tiilet 234, vaadit ykkösen ja pöytäät 123, et saa heittää pois nelosta.

Yhdistelmien pöytääminen

Pöydättyjä yhdistelmiä ei saa enää jaon aikana muuttaa muiksi tai heittää pois: ne pysyvät jaon loppuun asti.

Nopeasti pelattaessa on tapana viskata tiili pois kädestä ja ottaa ja pöydätä vaadittu tiili vasta sitten. Jos pöytään ehtii kuitenkin tulla kaksi uutta viskausta ennen kuin pelaaja ottaa tiilen, pelaaja on hidastellut ja rangaistukseksi hänen kätensä on kuollut.

Kun setti pöydätään, pelaaja kääntää viskatun tiilen poikittain muihin tiiliin nähden ja asettaa sen yhdistelmään siten, että sen sijainti osoittaa, keneltä tiili on peräisin. Vasemmalta puolelta vaadittu tiili tulee siis yhdistelmän vasempaan reunaan, oikealta vaadittu tiili oikeaan reunaan ja vastapäätä istuvalta pelaajalta vaadittu tiili keskelle.

Kongit

Kädessä olevia yhdistelmiä ei muuten tarvitse pöydätä. Ainoa poikkeus on kong: kädessä piilossa olevat neljä samanlaista tiiltä ovat pung ja irtotiili.

Jos pelaaja haluaa tehdä tiilistä kongin, hänen on pöydättävä setti vuorollaan sanomalla ”kong” tai ”kan”, laittamalla tiilet eteensä ja kääntämällä sitten kaksi keskimmäistä tiiltä kuvapuoli alaspäin. Sen jälkeen pelaaja kääntää kuolleesta muurista esiin uuden kan doran edellisten dora-osoittimien oikealta puolelta, ottaa itselleen lisätiilen ja täydentää kuolleen muurin 14 tiileen.

Käsi, jossa on tällainen piilotettu, mutta pöydätty kong lasketaan piilotetuksi kädeksi, jos siinä ei ole muita avoimia yhdistelmiä. Piilotettua kongia ei voi ryöstää kuin kolmentoista orvon muodostamista varten.

Pöydätyn pungin voi täydentää myöhemmällä vuorolla kongiksi, mikäli pelaaja saa neljännen tiilen käteensä. Neljättä tiiltä ei voi vaatia toiselta pelaajalta. Jos pelaaja haluaa täydentää kongin vuorollaan, hän sanoo ”kong” tai ”kan”, lisää tiilen yhdistelmään ja odottaa kolme sekuntia, sillä joku voi vaatia kongiin lisätyn tiilen voittokäteensä. Jos ron-huutoa ei kuulu, pelaaja kääntää uuden kan doran, ottaa itselleen lisätiilen ja täydentää kuolleen muurin 14 tiileen.

Yhden jaon aikana voi tehdä korkeintaan neljä kongia. Viidettä kongia ei saa tehdä missään tapauksessa.

Riichi

Jos pelaajalla on piilotettu käsi, joka on yhden tiilen päässä voitosta, hän voi ilmoittaa olevansa valmis sanomalla ”riichi”. Pelaaja kääntää viskaamansa tiilen poikittain ja laittaa viskauksiensa viereen 1 000 pisteen merkin omista pisteistään riichi-panokseksi.

Jos toinen pelaaja voittaa tällä viskauksella, riichi-ilmoitus ei ole voimassa ja pelaaja saa panoksensa takaisin. Jos tiili vaaditaan muuten, pelaaja kääntää seuraavaksi viskaamansa tiilen poikittain.

Jos muurissa on alle neljä tiiltä jäljellä, riichi-ilmoitusta ei saa tehdä.

Riichi-pelaaja saa tuhat pistettään takaisin, jos voittaa. Muussa tapauksessa pisteet menevät voittajalle. Tasapelin tullen pisteet pysyvät pöydällä odottamassa seuraavaa voittajaa.

Pelaaja, joka on riichi, ei voi enää muuttaa kättään. Hän voi kuitenkin tehdä pungista piilotetun kongin, jos sattuu nostamaan sopivan tiilen. Tämä ei saa kuitenkin muuttaa käden rakennetta. Lisäksi pungin on oltava yksiselitteisesti pung. Esimerkiksi tilanteessa, jossa pelaajalla on samasta maasta pungit 333, 444 ja 555, kongia ei saa tehdä, koska pungit voisi tulkita myös choweiksi 345, 345 ja 345.

Pelaaja, joka on furiten, saa tehdä riichi-ilmoituksen. Jos pelaaja on riichi eikä vaadi voittotiiltä itselleen, hänestä tulee furiten.

Riichi on yaku. Jos pelaaja saa voittotiilen viimeistään seuraavalla nostollaan, hän saa ylimääräisen yakun ippatsusta. Ippatsu-mahdollisuus menee ohi, mikäli kierros pöydän ympäri keskeytyy viskauksen vaatimisella tai piilotetun kongin tekemisellä.

Jos pelaaja voittaa ollessaan riichi, hän paljastaa dora- ja kan dora -osoittimien alla olevat tiilet. Nämä ovat ura dora -osoittimia, joiden osoittamat tiilet ovat dora-tiiliä riichistä voittaneelle pelaajalle.

Jaon loppuminen

Jako loppuu joko voittoon, muurin loppumiseen tai virheeseen.

Muurin viimeisen tiilen voi vaatia vain voittoon. Jos toiseksi viimeisellä tiilellä tehdään kong, pelaajan nostama täydennystiili katsotaan muurin viimeiseksi tiileksi, koska varsinainen viimeinen tiili menee täydennykseksi kuolleeseen muuriin.

Tasapelin – joko muurin loppumisen tai virhe – jälkeen riichi-panokset jäävät pöydälle odottamaan seuraavaa jakoa. Seuraava voittaja kerää panokset. Jos voittajia on useita, riichi-panokset menevät pelaajalle, joka on lähimpänä viskaajaa.

Muurin loppuminen

Muuri loppuu, kun viimeinen tiili on viskattu pois eikä muurista voi enää nostaa uutta tiiltä. Kuolleen muurin 14 tiiltä jäävät käyttämättä. Tällaisen tasapelin jälkeen pelaajat, jotka ovat yhden tiilen päässä voitosta (tenpai), voivat näyttää kätensä saadakseen korvauksen pelaajilta, jotka eivät olleet valmiita (noten).

Korvaus on yhteensä 3 000 pistettä. Jos vain yksi pelaajista on tenpai, muut maksavat tälle 1 000 pistettä kukin. Jos kaksi pelaajista on tenpai, kumpikin saa 1 500 pistettä ja mikäli kolme pelaajista on tenpai, neljäs maksaa kullekin 1 000 pistettä.

Pelaaja ei ole tenpai, mikäli häneltä puuttuu tiili, jollaisia hänellä on kädessään neljä. Pelaaja on tenpai, mikäli häneltä puuttuu tiili, jotka kaikki ovat näkyvillä viskauksissa ja pöydätyissä seteissä.

Riichin ilmoittaneiden pelaajien on pakko näyttää kätensä, muille se on vapaaehtoista. Noten-pelaajat eivät näytä käsiään.

Jos jako loppuu muurin loppumiseen, pöydälle idän oikealle puolelle laitetaan laskuritikku.

Furiten

Jos yhtä tiiltä odottava pelaaja pystyisi muodostamaan voittavan käden jollain aikaisemmista viskauksistaan, hän on furiten eikä voi voittaa viskatulla tiilellä.

Pelaaja, joka on furiten, voi muuttaa kättänsä siten, ettei ole enää furiten (paitsi jos hän on riichi).

Pelaaja, joka on furiten, voi aina voittaa itse nostamallaan tiilellä.

Jos pelaaja ei vaadi itselleen tiiltä, jolla voittaisi, hänestä tulee tilapäisesti furiten. Tämä pätee myös silloin, kun pelaaja ei kyseisellä tiilellä saisi yhtään yakua. Tilapäinen furiten kestää yhden kierroksen pöydän ympäri ja päättyy, mikäli kierros keskeytyy tiilen vaatimiseen. Tilapäinen furiten päättyy aina, kun pelaaja nostaa itse tiilen muurista. Jos pelaaja on riichi ja jättää voittotiilen vaatimatta, hänestä tulee pysyvästi furiten.

Voittaminen

Kun pelaaja ilmoittaa voiton, käsi pisteytetään. Vain voittaja saa pisteitä. Voittajia voi olla myös useampi kuin yksi, mikäli sama viskaus kelpaa useampaankin voittokäteen.

Jos pelaaja voittaa muurista nostamallaan tiilellä, hän saa maksun kaikilta vastapelaajiltaan.

Viskaaja maksaa kaikkien voittajien pisteet.

Jos pelaaja viskaa tiilen, josta vastapelaaja saa itselleen kolmannen lohikäärmepungin tai -kongin tai neljännen tuulipungin tai -kongin, hän joutuu maksajaksi, jos kyseinen vastapelaaja voittaa ja saa kolme suurta lohikäärmettä tai neljä suurta tuulta. Jos voitto tulee muurista, viskaaja maksaa koko summan. Jos voitto tulee viskauksesta, viskaaja ja viimeisen lohikäärmeen tai tuulen viskannut pelaaja maksavat puoliksi.

Itä saa voitostaan enemmän pisteitä, mutta maksaa myös enemmän.

Jos itä voittaa (riippumatta siitä, voittiko joku muu), pöydälle idän oikealle puolelle asetetaan laskuritikku.

Laskuritikut

Pöydälle idän oikealle puolelle asetetaan laskuritikku (honba) aina kun itä voittaa tai kun tulee tasapeli muurin loppumisen johdosta. Laskuritikku on 100 pisteen tikku, joka tulee jakajalta. Se ei ole kuitenkaan maksu; esimerkiksi jakajan vaihtuessa vanha jakaja ottaa tikkunsa takaisin ja uusi jakaja laittaa omistaan oikean määrän tikkuja.

Jokainen tikku lisää voittokäden arvoa 300 pisteellä. Jos voitto tulee muurista nostetulla tiilellä, maksu jaetaan, jolloin jokainen vastapelaaja maksaa voittajalle 100 pistettä jokaista pöydällä olevaa tikkua kohden.

Tikut poistetaan kun tulee jako, jossa joku muu kuin itä voittaa ja itä ei voita.

Jakaja vaihtuu

Jaon päätteeksi tarkistetaan, vaihtuuko jakaja. Itä saa pitää tuulensa, mikäli onnistui voittamaan tai on tasapelissä tenpai.

Muussa tapauksessa tuulet vaihtuvat: etelästä tulee itä, lännestä etelä, pohjoisesta länsi ja idästä pohjoinen.

Kun alkuperäinen itä on taas itä, eteläkierros alkaa. Eteläkierroksella vallitseva tuuli on etelä. Kun eteläkierros on pelattu, peli päättyy. Siinä vaiheessa pelaajien pisteet lasketaan ja eniten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa. Voittaja saa itselleen pöydälle jääneet riichi-panokset.

Pelin lopussa jaetaan vielä lisäbonuksia (uma). Häviäjä maksaa voittajalle 15 000 pistettä ja kolmanneksi tullut maksaa toiseksi tulleelle 5 000 pistettä. Tasapelissä pelaajat jakavat kahden sijan pisteet tasan.

Rangaistukset

Pelin aikana voi tapahtua vakavia ja vähemmän vakavia rikkeitä. Näistä rikkomuksista rangaistaan eri tavoin.

Vakavista rikkomuksista seuraa chombo. Tällöin käsi aloitetaan uudestaan alusta ja syyllinen maksaa muille pelaajille manganin verran eli 2 000 pistettä. Idälle maksetaan tuplana eli 4 000 pistettä, mutta toisaalta itä maksaa kaikille muille tuplat eli 4 000 pistettä jokaiselle pelaajalle.

Jos toinen pelaaja voittaa samaan aikaan kun chombo tapahtuu, chomboa ei tule.

Seuraavat rikkeet aiheuttavat chombon:

• Virheellinen voittoilmoitus ja tiilien paljastaminen. Jos peruu ilmoituksen ennen tiilien paljastamista.
• Riichi kädellä, joka ei ole tenpai (paljastuu vain tasapeleissä).
• Virheellisen piilotetun kongin tekeminen riichin jälkeen (paljastuu vain, jos syyllinen voittaa tai tulee tasapeli).
• Tiilen vaatiminen kuolleella kädellä.
• Mikä tahansa virhe, joka estää jaon jatkamisen reilusti, esimerkiksi liian monen tiilen paljastaminen.

Chombon jälkeen riichi-panokset palautetaan riichin ilmottaneille ja jako otetaan uusiksi. Pöytään ei tule laskuritikkua eikä jakaja vaihdu

Pienemmistä rikkeistä rangaistaan kuolleella kädellä. Kuolleella kädellä ei saa voittaa tai vaatia tiiltä, eikä kuollut käsi ole koskaan tenpai.

Kuollut käsi tulee seuraavista rikkeistä:

• Väärä määrä tiiliä kädessä.
• Riichi avoimella kädellä.
• Riichi-ilmoitus ilman ”riichin” sanomista ja viskauksen kääntämistä poikittain.
• Virheellinen voittoilmoitus ilman tiilien paljastamista.
• Virheellinen kong, pung tai chow. Virheen saa korjata, jos sen huomaa ennen viskauksen tekemistä.
• Kuikae.

Jos pelaaja paljastaa tiiliä muurista, ne laitetaan takaisin. Jos tiiliä paljastuu liikaa, virheestä seuraa chombo.

Pisteenlasku

Voittajan käden pisteet lasketaan seuraavalla tavalla:

1. Ensin lasketaan käden fan-arvo eli tuplausten määrä. Jokainen yaku on yksi fan, lisäksi kädessä olevista dora-, kan dora ja ura dora -tiilistä saa kustakin yhden fanin. Yakut löydätte erillisestä listasta.
2. Sen jälkeen lasketaan käden pohja-arvo eli minipisteet. Minipisteet pyöristetään ylöspäin tasakymmeniin. Jos kädessä on vähintään viisi fania, minipisteillä ei ole mitään merkitystä, eikä niitä tarvitse laskea.
3. Kun tiedetään minipisteet ja fanit, käden arvon voi tarkistaa taulukosta. Taulukon arvoon lisätään sata pistettä jokaisesta pöydällä olevasta laskuritiukasta, mikäli voittotiili tuli muurista ja 300 pistettä laskuritikkua kohden jos tiili oli viskattu. Lisäksi voittaja kerää kaikki riichi-panokset.

Jos useampi pelaaja voittaa yhtä aikaa, viskaaja maksaa erikseen jokaiselle voittajalle. Riichi-panokset menevät voittajalle, joka on viskaajasta seuraavana vuorojärjestyksessä, mutta jokainen riichistä voittanut saa oman panoksensa takaisin.

Minipisteet

Voitosta saa minipisteitä riippuen voittotavasta

• Piilotettu käsi, joka voittaa viskauksella: 30 pistettä
• Seitsemän parin käsi: 25 pistettä
• Itse nostettu tai avoin käsi: 20 pistettä

Käden pungeista ja kongeista saa myös minipisteitä. Choweista ei saa pisteitä. Jos voittotiili täydentää pungin, pung on piilotettu mikäli tiili oli itse nostettu ja avoin, mikäli voittotiili oli viskattu.

Minipisteet	Avoin	Piilotettu
Pung tiilistä 2-8	2	4
Pung pääty- ja arvotiilistä	4	8
Kong tiilistä 2-8	8	16
Kong pääty- ja arvotiilistä	16	32

Lisäksi seuraavista elementeistä saa kaksi minipistettä (seitsemän parin käsi ei kuitenkaan saa näistä mitään):

• Lohikäärmepari
• Oman tuulen pari
• Vallitsevan tuulen pari
• Voittaminen reunaodotuksella, suljetulla odotuksella tai yhden tiilen odotuksella
• Voittaminen omalla nostolla (paitsi pinfu)
• Avoin pinfu

Odotuksen kaksi pistettä saa, vaikka käsi odottaisi muitakin tiiliä. Reunaodotus on chow 1-2, josta puuttuu 3 tai 8-9, josta puuttu 7. Suljettu odotus on chowin keskimmäinen tiili ja yhden tiilen odotuksessa haetaan parille täydennystä.

Voittaja valitsee, minkä setin viimeinen tiili täydentää, jos asiassa on valinnanvaraa.

Itse nostetulla tiilellä voittamisesta saa kaksi pistettä. Ne voi jättää ottamatta, jos muuten saisi yakun pinfusta eli arvottomasta kädestä.

Avoin pinfu on arvoton käsi, eli käsi, joka ei tuota muita minipisteitä kuin peruspisteet voitosta. Avoimesta pinfusta saa kaksi minipistettä.

Minipisteet pyöristetään ylöspäin seuraavaan kymmeneen. Seitsemän paria -kädestä saatavat 25 pistettä jätetään kuitenkin pyöristämättä.

Taulukoiden käyttäminen

Pisteet kannattaa katsoa taulukosta (pdf), se on nopeaa ja kätevää. Oikea taulukko valitaan sen perusteella, tuliko voitto viskauksesta (ron) vai nostosta (tsumo) ja oliko voittaja itä vai ei. Sen jälkeen taulukosta etsitään minipisteiden mukainen rivi ja fanien mukainen sarake.

Itse nostetun tiilen taulukoissa kerrotaan määrä, jonka jokainen pelaaja maksaa voittajalle. Itä maksaa ja saa oman kalliimman taulukkonsa mukaan, muut maksavat pienemmän taulukon mukaan. Ron-taulukoissa on määrä, jonka viskaaja maksaa voittajalle, oli viskaaja itä tai ei.

Limiittikäsien taulukossa on määrä, joka maksetaan itse nostetulla tiilellä. Viskauksessa viskaaja maksaa kaikkien puolesta, eli esimerkiksi 3 000 pisteen arvoisessa hanemanissa idälle viskannut maksaisi 18 000 (tuplamaksu kolmelta pelaajalta) pistettä ja muuten 12 000 pistettä (kaksi kertaa perusmaksu, kerran tuplaten).

Pisteiden laskemisen periaate

Jos haluatte laskea itse alle viiden fanin kädet, tässä on ohjeet. Viiden fanin kädet ovat aina limiittikäsiä, eikä niiden pisteitä tarvitse laskea, niissä mennään aina taulukon mukaan.

• Käden pohjapisteet eli minipisteet pyöristetään ylöspäin tasakymmeneen ja kaksinkertaistetaan (fanien määrä + 2) kertaa. Tämä on käden perusarvo, jonka kaikki vastapelaajat maksavat, mikäli pelaaja nostaa voittotiilen muurista. Idälle pisteet tuplataan vielä kerran. Itä saa tuplamaksun, mutta maksaa itsekin tuplana muille pelaajille.
• Viskauksessa viskaaja maksaa kaikkien muiden pelaajien puolesta, eli neljä kertaa käden perusarvon jos itä ei voittanut ja kolme kertaa käden tuplatun perusarvon (eli kuusi kertaa perusarvon), jos voittaja on itä.

Maksut pyöristetään ylöspäin sadan pisteen tarkkuudella, mutta ei koskaan yli manganin arvon (mangan on 2 000 pistettä).